Puhdas keho, kirkas mieli

Vatsaa vääntää, kireä on polla, et oikein tiedä miten päin olla? Iho kukkii, flunssaa pukkaa, ja että lähtee myös tukkaa?

Jos kärsit edellä kuvatuista vaivoista, kyseessä ei varmasti ole kahvin puute. Kehosi tasapaino on luisunut raiteiltaan. Mutta ei hätää, epätasapainon ei tarvitse olla pysyvä tila, vaan voi itse suuresti vaikuttaa siihen itse vähentämällä elimistön kuormitusta ja tehostamalla sen toimintoja. Tälle on olemassa hieno sanakin: detox.

 Detox tulee sanasta detoksifikaatio, joka sananmukaisesti tarkoittaa myrkkyjen vähentämistä. Kyse on puhdistusprosessista, jota elimistömme tekee luonnostaan. Tämä puhdistusprosessi ei kuitenkaan toimi, jos syömämme ruoka on ravintoköyhää. Kehon puhdistuminen ja uudistuminen ei ole mahdollista, jos se ei saa käyttöönsä ravinteita, kuten antioksidantteja ja aminohappoja, joiden avulla mm. maksa muuntaa myrkylliset aineet vesiliukoiseen muotoon ja poistaa ne kehosta verenkierron ja vessareissun mukana.

Haitalliset aineet jäävät kehoon, jolloin keho kuonaantuu, joka voi ilmetä juuri alussa kuvatulla tavalla: aivosumuna, migreeninä, ummetuksena, huonona ihona tai sairastelukierteenä.

Keväällä auringonsäteiden lämmittäessä poskipäillä ja luonnon puhjetessa vähitellen kukoistukseensa on oivallinen aika antaa myös oman keholln puhjeta kukkaan. Jo pienillä muutoksilla voi saada paljon aikaan. Aina kun poistat yhdenkin kehoasi kuormittavan tekijän – olipa se sokeri, einekset, jokin allergisoiva ruoka-aine, kosmetiikan sisältämä kemikaali tai negatiivinen ajattelu – alkaa keho puhdistua. Aloittaa voit vaikka hymyilemällä itsellesi peilin edessä!

Virtaa vihreästä

Vesalan kaupan sellerikeitto on helppo tapa keventää omaa ruokavaliota. Hapan keho rakastaa emäksistä selleriä, joka on erinomainen kehon puhdistaja. Se aktivoi lymfajärjestelmäämme ja poistaa nestettä. Selleri saa ihon säihkymään ja tasapainottaa kehon suolatasapainoa.

Villiyrttien esiinmarssia odotellessa kannattaa elimistön puhdistuksessa hyödyntää myös kuivattua nokkosta. Se vahvistaa, suojaa ja tasapainottaa elimistöä, tukee elimistön omia toipumismekanismeja ja antaa näin lisää elinvoimaa. Tiesitkö, että nokkosessa on huimasti enemmän rautaa kuin pinaatissa, C-vitamiinia kuin appelsiinissa ja kalsiumia kuin maidossa?

Sellerikeitto (4:lle)

500 g varsiselleriä

1 sipuli

2 valkosipulin kynttä

4 dl kasvislientä

4 dl kookosmaitoa

1 laakerinlehti

1 tl timjamia

1 tl mustapippuria

1 tl suolaa

2 rkl sitruunamehua

100 g purjoa

Pinnalle:

1 dl rouhittua saksanpähkinää

Viipaloi lehtisellerin varret, sipuli ja purjo. Kuullota pannulla. Lisää kookosmaito, kasvisliemi ja mausteet. Hauduta keittoa kannen alla noin 20 minuuttia, kunnes varsiselleri on pehmeää. Soseuta keitto. Mausta sitruunamehulla ja tarkista maku. Annostele lautasille ja viimeistele saksanpähkinärouheella.

Vahvistava nokkostee

Lisää ruokalusikallinen kuivattua nokkosta kupilliseen kuumaa vettä ja hauduta. Nauti yrttiteen tapaan.

Tuija

Evästä matkalle Marsiin

Viimeisinkin kuulento tehtiin ennen tämän nelikymppisen syntymää, eikä seuraavia pitkiä avaruuslentoja näy aivan lähitulevaisuudessa. Suunniteltu niitä toki on, monia yksityiskohtia myöten. Yksi tärkeä kysymys on: mitä matkalla syödään?

Pari vuotta kestävälle lennolle vaikkapa Marsiin ei voi ottaa hampurilaisia mukaan. Suuri osa ruoasta on kasvatettava matkalla. Ruokavaliosta on suunniteltu täysin kasviperäistä – eihän olisi järkeä viljellä hankalissa oloissa ensin esimerkiksi heinää, jota ruoaksi käytettävät eläimet sitten söisivät.

Pari suunnitelmissa mainittua lajia ovat spirulina ja kvinoa, kummatkin kotoisin Etelä-Amerikasta. Ne ovat erittäin ravinnepitoisia ja lisäksi maukkaita.

Spirulinaa kutsutaan usein leväksi, vaikka oikeastaan se on sinibakteeri – sukua niille ikäville ”sinileville”, mutta terveellistä syötävää. Jauheena tai puristeina myytävä spirulina on erittäin proteiinipitoinen ja sisältää kaikkia ihmisen tarvitsemia aminohappoja, sekä lisäksi lukuisia vitamiineja: A, B-ryhmä, C, E, K...

Kotioloissa lisään spirulinaa usein pirtelöihin, sekä suolaisiin että makeisiin. Vaikkapa näin:

Vihreä surautus

1 banaani

1 rkl maapähkinälevitettä

2 kiiviä

2 tl spirulinaa

5 dl kauramaitoa

Surauta kaikki ainekset blenderillä juomaksi.

Spirulina on hurjan vihreää, joten mustikoiden tai mansikoiden kanssa pirtelöstä voi tulla melko synkän harmaata. Maku on hyvä toki niinkin.

Kvinoa (quinoa, kinoa) on proteiinipitoisempi kuin mikään perinteinen viljakasvi ja spirulinan tavoin proteiinikoostumukseltaan ”täydellinen”, kaikkia tarpeellisia aminohappoja sisältävä ruoka-aine. Lisäksi siitä löytyy runsaasti kalsiumia, fosforia ja rautaa. Koska kvinoa on kotoisin viileästä ilmanalasta, sitä voidaan viljellä Suomessakin.

Kvinoaa voi laittaa lisukkeeksi riisin tapaan. Gluteenittomana se sopii keliaakikoille, ja Vesalan kaupasta sitä löytyykin monessa muodossa: kekseinä, näkkileipänä, puurohiutaleina, jauhona…

Kvinoaa voi käyttää myös kaalikääryleiden täytteenä:

Kvinoa-sieni-kaalikääryleet

1 keräkaali

3 dl keitettyä kvinoaa

3 dl pilkottuja kypsennettyjä sieniä

1 sipuli

1 pieni palsternakka

2 tl timjamia

Öljyä paistamiseen

Suolaa maun mukaan

Keitä kaalia suolalla maustetussa vedessä suuressa kattilassa ja irrottele lehtiä sitä mukaa kun ne pehmenevät.

Pilko sipuli ja palsternakka hienoksi ja kypsennä niitä hetki öljyssä. Keitä kvinoa. Hienonna pari desiä kypsyneen kaalin pieniä sisälehtiä ja sekoita kaikki täyteainekset. Tarkista maku.

Nosta täytettä kaalinlehdille ja kääri paketeiksi. Kypsennä kääryleitä uunivuoassa 200-asteisessa uunissa noin tunti. Valele kääryleitä tarpeen mukaan niistä irtoavalla nesteellä, kaalin keitinvedellä ja halutessasi siirapilla.

Suomalaisille tutuista ruokakasveista kvinoalle läheisintä sukua ovat punajuuri ja pinaatti. Luontaisilla esiintymisalueillaan kvinoasta käytetäänkin ruoaksi myös lehdet. Näin tehtäisiin varmasti myös avaruuslennolla.

Tenka

Raakakakku on juhlapöydän yllätys

 Ystäväni täytti pyöreitä vuosia. Perinteisen kermakakun rinnalle hän valmisti raakakakun, jossa pohjana oli manteleita ja rusinaa ja täytteenä puolukoita ja banaania. Arvatkaa kumpi loppui kahvipöydästä ensimmäisenä?

Vieraat olivat kyselleet kiinnostuneita, mistä kakku oli oikein tehty. Jos ystäväni olisi heti aluksi ilmoittanut, että toinen kakuista on raakakakku, se olisi saattanut jäädä syömättä. Nyt kun sitä ”kohdeltiin” kakkuna kermakakun rinnalla, eivät ennakkoluulot päässeet jylläämään.

Raakakakussa ei ole muuta ihmeellistä kuin se, että sitä ei paisteta uunissa, vaan laitetaan valmistuksen jälkeen jääkaappiin tai pakastimeen jähmettymään. Näin kaikki raaka-aineiden ravinteet ja entsyymit säilyvät ja ovat kehomme hyödynnettävissä.

Etuna perinteiseen valkoisella sokerilla ja vehnäjauhoilla valmistettuun kakkuun verrattuna on myös se, että raakakakku on täyttä ravintoa, joka on itse asiassa kuin täysipainoinen ateria: täynnä hyviä rasvoja, proteiinia, kuituja, marjoja ja hedelmiä. Lisäksi verensokeri pysyy tasaisempana eikä vyötärölle kerry ylimääräistä kerrosta, koska kakussa ei ole ns. höttöä, joka varastoituisi ylimääräisenä rasvakerroksena. Toki kohtuus raakakakkujenkin syönnissä.

Onnittelukakku Vesalalle

Vesalan kaupan  syntymäpäiväviikon kunniaksi valmistin mutakakun tyyppisen suklaakakun. Alkuperäinen resepti on Magnus Appelbergin, joka on yksi Suomen raakaruokapioneereista.

Kakku on erittäin helppo valmistaa myös sellaisen, joka ei ole aiemmin raakakakkuja tehnyt. Vaarana on tosin se, että itse taikinaa tulee syötyä jo valmistusvaiheessa niin, että vuoka jää vajaaksi.

Paras kommentti, jonka olen tästä kakusta on ekaluokkalaiselta pojalta, joka kakkua maistettuaan kysyi äidiltään: voisitko tehdä tällaisen kakun mun synttäreille?

Nautinnollisia herkutteluhetkiä ja onnea kauppias-Tarjalle!

Suussa sulava suklaakakku

Taikina:

4 dl saksanpähkinöitä
4 dl taateleita
2 rkl kylmäpuristettua kookosöljyä sulatettuna
1 dl raakakaakaojauhetta
Marjoja maun mukaan.

Ajan ensin pähkinät ja kaakao monitoimikoneella jauheeksi. Lisää taatelit ja pyöritä kunnes tulee kakkumainen massa. Lisää lopuksi öljy ja marjat.

Kreemi:

1 avokado
2 rkl hunajaa
kourallinen taateleita
½ dl kylmäpuristettua kookosöljyä sulatettuna
½ dl raakakaakaojauhetta

Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi kreemiksi monitoimikoneella tai sauvasekoittimella.

Laita vuokaan kerroksittain taikinaa ja kreemiä niin, että kreemi jää päällimmäiseksi. Koristele marjoilla.

Nautiskele!

-Tuija

Kaikki kaalista - ja purjosta

Tuorekuormassa tuli pitkästä aikaa purjoa, ja parsakaalia. Kukkakaalia olikin vielä entuudestaan.

Joissain resepteissä neuvotaan käyttämään purjosta vain joko vihreä tai valkoinen osa. Itse käytän purjon mieluiten kokonaan – hauskuushan on juuri siinä, että samalla silppuamisella saa ruokaan sekä valkoista että tummanvihreää purtavaa.

Tuskin kukaan sentään heittää purjosta vääränväristä osaa pois. Sen sijaan olen törmännyt siihen, että parista muusta ihanasta vihanneksesta jotkut ajattelevat ettei niitä voisi syödä kokonaan: tarkoitan kukkakaalia ja parsakaalia.

Kukkakaalista kannattaa käyttää ne lehdetkin. Joskus olen kaupassa ostanut pelkästään muiden asiakkaiden pois riipimiä lehtiä. Ne sopivat silputtuina salaattiin, tai sitten wokkiin, tai keittoon – mihin vain, mihin kaalia muutenkin käyttäisi. Kun ostat kokonaisen kukkakaalin, saat samalla hinnalla aivan erinäköisiä raaka-aineita aterialle.

Parsakaalista puolestaan ei pidä heittää kantaa pois, syötävää on sekin. Jos pinta vaikuttaa puisevalta, sen voi kuoria pois.

Kaikki kaalit sisältävät runsaasti hyödyllisiä aineita. Niin kukka- kuin parsakaalistakin löytyvä sulforafaani-yhdiste hämmentää tutkitusti eräitä bakteereita ja edistää siten tulehdusten paranemista, ja sama aine heikentää jopa syöpäsolujen kasvua.

Keittäminen vähentää vauhdikkaasti kaalien hyödyllisiä yhdisteitä. Höyryttäminen, paistaminen ja mikrossa kypsentäminen ovat siinä mielessä parempia vaihtoehtoja.

Eipä siis keitetä. Käytetään purjo kokonaan, ja kaaleista tällä kertaa ne harvemmin syödyt osat.

1 pieni purjo

2 kukkakaalin lehdet

1 parsakaalin varsiosa

2 dl (kasvi)kermaa

2 dl vaaleita soijapaloja (tai 200 g maustamattomia kanasuikaleita)

Öljyä paistamiseen

Timjamia

Tilkka sitruunamehua

Suolaa maun mukaan

Täysjyväpastaa

Keitä soijapalat, jos käytät niitä.

Silppua purjo, kukkakaalin lehdet ja parsakaalin varsi. Paista öljytilkassa ensin muutama minuutti parsakaalin paloja (ja kanaa, jos käytät sitä), ja lisää sitten kukkakaalin lehdet ja purjo (ja keitetyt soijapalat). Paistele vielä hetki, ja lisää kerma. Mausta suolalla, sitruunamehulla ja timjamilla.

Keitä neljä annosta täysjyväpastaa ohjeen mukaan. Muista, että pastan keitinveteen ei ole järkeä lisätä öljyä – sehän kelluu pinnalla. Jos joudut säilyttämään pastaa jonkin aikaa ja pelkäät, että se liimautuu yhteen, lisää öljy keittämisen jälkeen.

Yhdistä pasta ja kastike ja tarjoile.

Syödessäsi voit suunnitella, mitä niistä kukkakaalin ja parsakaalin latvuksista tekisi.

Tenka