En oikein innostu margariineista. Mukavaa, jos joku on huomannut ostaa vierasvaraksi Sinistä Keijua tai vastaavaa maidotonta tuotetta - itse ei kuitenkaan tule sellaista tule hankittua. Tuskin ne kauhean epäterveellisiä ovat, mutta tuntuu hupsulta että luonnostaan nestemäisistä kasvirasvoista on vaivalloisesti kehitelty kiinteältä voilta etäisesti näyttävä ja maistuva tuote.
Mitä siis leivän päälle, jos ei käytä voita? Yksi ratkaisu on kypsä avokado. Makeuttamattomat pähkinälevitteet ovat maukkaita ja terveellisiä, mutta melko arvokkaita. Välillä tekee joka tapauksessa mieli jotain muuta.
Hieno levite on hummus, Lähi-idästä kotoisin oleva kikhernetahna, jota syö mielellään vaikka ilman leipääkin.
Hummus on yksi bravuureistani, joista tavallisesti tykätään. Kerran olen kunnolla epäonnistunut: silloin, kun minun piti laatia tarkka resepti. Jonkinlaista rentoa otetta hummuksen teko siis vaatii. Tässä kuitenkin luettelo käyttämistäni aineksista ja ehkä tärkein vinkki, herneiden ja öljyn suhde.
Hummus
500 g kikherneitä (kuivia)
5 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä
Sitruunamehua
Jeeraa eli juustokuminaa
Valkosipulia
Suolaa
Liota kikherneet yön yli ja keitä pakkauksen ohjeen mukaan. Jos et tarvitse isoa määrää hummusta niin keitä silti koko pakkaus kerralla ja pakasta ylimääräiset.
Valuta kikherneet ja lisää sekaan öljy – kyllä, sitä menee aika runsaasti, jos hirvittää niin voi toki kokeilla riittäisikö vähempi. Jauha sauvasekoittimella ja lisäile maistellen muut ainekset. Yksi pitää kirpeämmästä, toinen valkosipulisemmasta. Joka tapauksessa kaikkea tarvitaan yllättävän paljon, joten valmis sitruunamehu ja valkosipulimurska voivat helpottaa urakkaa. Jos käytät tuoretta valkosipulia, varmista, että se jauhautuu kunnolla, ja anna maun tekeytyä hetki ennen tarjoilua.
Perinteisesti hummuksen aineksiin kuuluu tahini, seesaminsiementahna, mutta jonkin kerran sitä ei ollut minulla saatavilla, ja sitten se jäi omista hummuksistani pois.
Vaikka hummuksen tekeminen onkin helppoa, hetki siinä kuluu. Tässä siis hieman yksinkertaisempi, melkein yhtä herkullinen ja lisäksi täysin kotimainen vaihtoehto, hernus:
Hernus
Tölkillinen kasvishernekeittoa
Öljyä
Kaavi hernekeitto kulhoon. Parasta on sellainen, jossa ei ole porkkanaa eikä mausteita. Lisää öljyä, kunnes mössö notkistuu – mielellään neutraalin makuista, tähän ei kylmäpuristettu oliiviöljy sovi.
Itselläni hernus on tavallisin arkilevite. Voit maustaa sen esimerkiksi timjamilla, mutta se on hyvää sellaisenaankin. Ja ihmeellistä kyllä kukaan ei keksi, mistä se on tehty.
- Tenka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti